Turvallinen some, katu ja koti — turvallinen Suomi

Yksilöä ja yhteiskuntaa on kyettävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa ja ilmansuunnissa. Paloauton, ambulanssin ja poliisin on tultava paikalle nopeasti asuinpaikasta riippumatta. Esimerkiksi voimakkaan keskittämisen kohteena viime vuosina ollut poliisi ei kuitenkaan nykyisillä resursseilla kykene huolehtimaan kaikista sille laissa määritetyistä tehtävistä laadukkaasti. Samalla työsarka on vain laajentunut turvallisuutta uhkaavien tekijöiden siirryttyä yhä enemmän tietoverkkoihin. Digiturvallisuus onkin hyvin ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan merkittäviä lisäresursseja sekä asiantuntevaa päätöksentekoa.

Toinen merkittävä turvallisuusympäristön muutos liittyy maahanmuuttoon. Nykyisellään turvapaikkaprosessi kestää liian kauan. Hakemusten käsittelyä, yhteiskuntaan integrointia ja lähtömaahan palauttamista on kaikkia nopeutettava ja tehostettava huomattavasti. Kriiseissä auttaminen olisi järkevintä tehdä paikan päällä. Kannamme kuitenkin vastuumme EU:ssa yhdessä sovittujen pakolaiskiintiöiden puitteissa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneille ei ole syytä myöntää turvapaikkaa. Suomi myös tarvitsee maahanmuuttoa. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys on mahdoton yhtälö ilman sitä.

Koti — maailman keskipiste

Jokainen koti on maailman keskipiste. Lämmin ja rakastava koti on paras paikka kasvaa lapselle. Vanhemmuutta pitää vahvistaa. Jos kodit voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin. Laadukas opetus esikoulusta yläkouluun ja pakollinen sekä taloudellisesti kaikille mahdollinen toisen asteen koulutus ovat parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. 
 
Syntyvyyden laskuun täytyy puuttua lapsimyönteisillä päätöksillä. Esimerkiksi vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti. Vuosia kestävät määräaikaiset työsopimukset etenkin naisvaltaisilla aloilla ovat yksi syy syntyvyyden laskuun. Myös alinta vanhempainpäivärahaa on syytä korottaa reilusti.

Yrittäjyyden edellytyksistä huolehtiminen kaikkialla maassa on tärkeä tehtävä valtiolle ja kunnille. Yritysten menestys on välttämätöntä hyvinvoivalle yhteiskunnalle.

Järkivihreys 

Metsätalous on Suomelle elintärkeä taloudellinen tekijä sekä tuo työtä ja hyvinvointia koko laajaan maahan. Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät sekä puurakentaminen ovat myös merkittävä hiilinielu ja -varasto.
 
Kotimainen ruoantuotanto ja maatalous joutuu tulemaan toimeen pohjoisen haastavissa olosuhteissa. Kotimainen ruuantuotanto on huoltovarmuuden kannalta elintärkeä. Maaseudun ja maatilojen elinvoimaa on kyettävä tukemaan entistä paremmin.

Keskustan tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2045. Vähennetään päästöjä vastuullisesti, mutta ei niin, että hyvinvoinnista tai elämänpiiristä joudutaan tinkimään kohtuuttomasti. Ilmastopolitiikassa tarvitaan heinäntekojärkeä.
 
Metsästys ja kalastus ovat osa suomalaista elämäntapaa ja kulttuuriperintöä ja niitä on syytä vaalia. Myös suurpetopolitiikan on oltava kestävää ja sen päätöksenteko pitäisi palauttaa kansalliselle tasolle. Suurpedot kuuluvat erämaahan, eivät pihoihin tai lähelle asutusta.

Alueellinen tasapaino

Maaseutua ja kaupunkeja on kehitettävä rinnakkain ja ilman vastakkainasettelua. Ne tarvitsevat toisiaan ja kohtuulliset elämisen edellytykset on löydyttävä molemmista lompakon paksuudesta tai postinumerosta riippumatta.
Kattava palveluverkko sekä maaseudulla että kaupungeissa on myös turvallisuuskysymys:

Palveluverkko on turvaverkko