Koulu-uhkaus Jodelissa. Yläkouluikäiset ryöstävät ikätoveriltaan puhelimen ja rahaa puukolla uhkaamalla. Välinpitämätön kaveriporukka aiheuttaa toistuvaa harmia oppilaitoksessa. Alakouluikäisiltä löytyy teräaseita ja huumeita koulussa, sähkötupakasta tai nuuskasta puhumattakaan. Nuorisoporukka pahoinpitelee ikätoverin ja pakottaa hänet tekemään jotain hyvin nöyryyttävää, teko videoidaan ja jaetaan sosiaalisessa mediassa. Kaikki esimerkkejä elävästä elämästä. Edellä kuvatut esimerkit heijastelevat lasten ja nuorten kasvavaa pahoinvointia yhteiskunnassamme. Ilmiötä ei voi pitää mitenkään marginaalisena, sillä nuorison keskuudessa on havaittavissa rikollisen elämäntavan ihannoinnin kasvua,

Tuulivoiman rakentuminen tuo maanomistajille ja kunnille tuloa, mutta siirtolinjat ryöstetään pilkkahintaan. Näin ei voi jatkua! Tarvitaan lakimuutos ja kuntien tulee hyödyntää nykyistä rohkeammin kaavamonopolin mahdollistamia ohjauskeinoja. Omistamisen oikeus ei voi unohtua. Olen kantanut asiasta huolta maakuntahallituksessa, kaupunginhallituksen edustajana Oulun yhdyskuntalautakunnassa sekä Keskustan puoluevaltuustossa. Asia on myös vahvasti mukana eduskuntavaalityössäni. Oikeudenmukaisuus on itselleni iso arvo poliittisessa toiminnassa ja tässä se ei toteudu. Tässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton suunnittelujohtaja Markus Erkkilän mainio kirjoitus aiheesta.

Metsät ovat useimmille meistä tärkeitä latautumisen ja rentoutumisen paikkoja. Luonnossa liikkuminen, metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat lähes jokaisen pohjoisen ihmisen ajanviettotapoja. ”Halkoholisteja” löytyy monesta perheestä – metsien hoitaminen on pohjoisen väelle luontainen harrastus. Metsätalous tuo monille myös merkittävää toimeentuloa. Metsäala työllistää noin 60 000 henkilöä koko Suomessa ja maksaa vuosittain keskimäärin 2,2 miljardia euroa palkkoja. Pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla on 57 000 metsänomistajaa. Metsät tuottavat raaka-ainetta Pohjois-Suomen metsäteollisuudelle ja haketta energiantuotantoon. Valitettavasti kaikkea

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa nopeasti ja rajusti. Maat jättivät yhdessä Nato-hakemukset ja jäsenyyden ratifiointi eri jäsenmaiden parlamenteissa etenee hyvää vauhtia. 1300 kilometriä pitkälle itärajalle laskeutui rautaesirippu luultavasti vuosikymmeniksi. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muuttaa merkittävästi pohjoisen strategista merkitystä. Pohjoinen Suomi on maayhteys länteen ja tuleviin Nato-liittolaisiimme Ruotsiin ja Norjaan. Jo talvisodan aikana Iso-Britannia ja Ranska pyysivät Norjalta ja Ruotsilta lupaa kauttakulkuun auttaakseen Neuvostoliittoa vastaan taistellutta Suomea. Lupa

Suden kannanhoidollista metsästystä koskeva maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö valmistui kuitenkin. Suden metsästys on erittäin tärkeää mm. koirametsästysperinteen säilyttämiseksi ja mahdollistamiseksi. Se on myös turvallisuuskysymys. Metsästyksen salliminen palauttaisi luottamusta valtiovallan kykyyn ja haluun vastata ihmisten huoleen omasta, lähimmäisten ja lemmikkieläinten turvallisuudesta Suden kannanhoidollisen metsästämisen oikeudellista tarkastelua selventävä metsästyslain 41 a pykälän muutos valmistui, vaikka eilen asia näytti vielä epävarmalta. Sutta saa metsästää kannanhoidollisesti, vaikka suotuisa suojelutaso ei olisikaan vielä saavutettu. Tämä

Ylen A‑studiossa keskusteltiin 12.4 Venäjän Suomeen kohdistamista vaikuttamisyrityksistä ja propagandasta. Asiantuntijoina kuultiin tutkijatohtori Pekka Kallioniemeä Tampereen yliopistosta ja sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtista Maanpuolustuskorkeakoulusta. Keskustelussa tuli hyvin esille Venäjän propagandan tavoite nakertaa suomalaisten luottamusta viranomaisiin, tutkijoihin, demokratiaan, valtamediaan ja yleensä suomalaisen luottamusyhteiskunnan kivijalkoina oleviin eri instituutioihin. Suomalaisen luottamusyhteiskunnan rapauttaminen ei ole viime vuosina ollut yksistään Venäjän pyrkimyksenä. Erilaiset vale- tai ”vaihtoehtoiset” mediat, siinä missä poliitikot ja jopa jotkut puolueetkin, ovat lähteneet tähän leikkiin mukaan.

Sudet ovat aiheuttaneet jälleen merkittäviä vahinkoja kotieläimille ja metsästyskoirille kuluneen kesän ja syksyn aikana. Pelkästään lokakuun aikana sudet hyökkäsivät ainakin 18 koiran kimppuun. Lammaslaumoja on raadeltu ja tuotantoeläimiä viety tiettävästi jopa pihatosta. Viimeisen neljän vuoden aikana susi on aiheuttanut keskimäärin lähes 50 koiravahinkoa vuodessa. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta kasvaneen kannan pienentämiseksi on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin. Eduskunta kävi eilen asiasta lähetekeskustelun, sillä susien kannanhoidollista metsästystä koskeva kansalaisaloite keräsi pikaisesti käsittelyyn tarvittavat

Alkanutta vuotta voi hyvällä syyllä kutsua vaalivuodeksi. Huhtikuun eduskuntavaalien ja toukokuun europarlamenttivaalien myötä politiikka, puolueet ja ehdokkaat näkyvät tänä vuonna runsain mitoin niin mediassa, turuilla kuin toreillakin. Maanteiden varsille nousee taas kevään mittaan monenkirjava kokoelma erilaisia kylttejä ja lakanoita, joissa me ehdokkaat koetamme parhaamme mukaan muistutella äänestäjiä olemassaolostamme ja kaikista niistä hyvistä asioista, joita haluamme edistää. Tästä politiikassa onkin lopulta kyse. Edistämisestä tai jarruttamisesta. On yritettävä edistää asioita, joita pitää

Turvallinen some, katu ja koti — turvallinen Suomi Yksilöä ja yhteiskuntaa on kyettävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa ja ilmansuunnissa. Paloauton, ambulanssin ja poliisin on tultava paikalle nopeasti asuinpaikasta riippumatta. Esimerkiksi voimakkaan keskittämisen kohteena viime vuosina ollut poliisi ei kuitenkaan nykyisillä resursseilla kykene huolehtimaan kaikista sille laissa määritetyistä tehtävistä laadukkaasti. Samalla työsarka on vain laajentunut turvallisuutta uhkaavien tekijöiden siirryttyä yhä enemmän tietoverkkoihin. Digiturvallisuus onkin hyvin ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan merkittäviä lisäresursseja sekä asiantuntevaa päätöksentekoa. Toinen merkittävä turvallisuusympäristön muutos liittyy